Kirjailijahaastatteluissa Eric Kaufmann ja Frank Furedi
Tämä keskustelu on osa Battle of Ideas Helsinki 2026 -tapahtumaa.
Länsimaissa aiemmin vallinnut ajattelutapa, jonka perustana ovat sananvapaus, tasa-arvo, kansallinen yhteenkuuluvuus ja tieteellinen ajattelu, on taantumassa. Mutta mikä selittää tätä kehitystä, ja miten meidän tulisi vastata siihen.
Teoksessaan Taboo: How Making Race Sacred Produced a Cultural Revolution Eric Kaufmann esittää, että sananvapauden, oikeusturvan ja kansallisten symbolien käytön rajoittamista ajaa halu vähentää psyykkistä haittaa ja vahvistaa aiemmin syrjään jääneiden ryhmien omanarvontuntoa. Hänen mukaansa ”woken” juuret ovat liberaalien 1960-luvulla omaksumissa rotuun liittyvissä tabuissa, joita alettiin käyttää poliittisina aseina ja ulottaa myös muille alueille, kuten sukupuoleen.
Teoksessaan Rajat merkitsevät: yhteisö, rajat ja arvottaminen Frank Furedi nostaa esiin kulttuurisiin ja poliittisiin rajoihin liittyvän hämmennyksen. Teos korostaa nimensä mukaisesti rajojen ja rajanvedon merkitystä ihmiselämälle. Furedi lähtee liikkeelle kahdesta yleisestä, nykyistä läntistä elämäntapaa koskevasta havainnosta. Länsimaisille yhteiskunnille on ominaista vieraantuminen rajoista ja rajan vetämisestä sekä äärimmäinen arvojen suhteellisuus ja vaikeus asettaa arvoja järjestykseen. Rajojen vetämisen vaikeus ja arvottamisen välttäminen heikentävät perustavia erotteluja, jotka voisivat suoda elämälle merkityksen. Furedi tarkoittaa rajoilla valtioiden rajojen lisäksi esimerkiksi sellaisia erotteluja kuten kansalaisen ja ei-kansalaisen ero, yksityisen ja julkisen ero, sukupuolten ero tai aikuisen ja lapsen ero.
Kaufmannin mukaan ratkaisu on käyttää valtiovaltaa ja uudistaa julkisia instituutioita niiden epäliberaalien käytäntöjen hillitsemiseksi sekä avoimen keskustelun ja meritokratian palauttaminen. Furedin mukaan ihmiskunnan on opittava käyttämään arvostelukykyään uudelleen ja vetämään rajoja, jotka ovat merkityksellisiä arkielämässä. Ovatko nämä toimivia ratkaisuja länsimaisten perusarvojen uudistamiseen? Entä miten yhteiskunta voi elvyttää kykynsä käyttää järkeä ja arvostelukykyä?
